Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore väestötutkimus paljastaa, että suomalaisten suhtautuminen uhkapelaamiseen on entistä kriittisempää. Tutkimuksen mukaan vuonna 2023 peräti 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uhkapelaamista tulisi vähentää. Samanaikaisesti yli puolet, eli 61 prosenttia, katsoi nykyisen ilmapiirin tarjoavan liikaa mahdollisuuksia pelaamiseen.
Mielenkiintoista kyllä, tutkimus osoitti myös, että enemmistö vastaajista ei kannattanut uhkapelaamisen täydellistä kieltämistä. 67 prosenttia oli eri mieltä siitä, että uhkapelaaminen tulisi kieltää kokonaan, ja 58 prosenttia oli sitä mieltä, että ihmisten tulisi saada pelata milloin haluavat.
Näkökulmat uhkapelaamisen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin vaihtelivat. Yhteensä 20 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uhkapelaaminen, kuten nettikasinot, ovat yhteiskunnalle hyödyllistä, kun taas 55 prosenttia näki sen vaarallisena perhe-elämälle.
Tutkimus kertoo myös konkreettisista pelaamistottumuksista: peräti 70 prosenttia 15–74-vuotiaista Suomen mantereella asuvista oli osallistunut uhkapelaamiseen viimeisen 12 kuukauden aikana. Pelaaminen oli erityisen yleistä miesten ja 45–59-vuotiaiden keskuudessa.
Kuitenkin huolestuttavaksi nousee se, että noin 151 000 suomalaista mantereella asuvaa henkilöä kärsii peliongelmasta. Ongelmat ovat yleisimpiä nuorten aikuisten ja miesten keskuudessa. THL
tutkimuspäällikkö Anne Salonen painottaa, että erityisesti nuorten aikuisten parissa on havaittavissa asenteiden muutosta uhkapelaamista kohtaan.
Vuoden alussa voimaan astuneet uudet uhkapelisäännökset, kuten pakollinen pelaajatunnistautuminen Veikkauksen peleissä, pyrkivät osaltaan hillitsemään peliongelmia ja suojelemaan haavoittuvaisimpia ryhmiä.
